Jul
12

Isoäidin salaattikastike

by Sofia   -   in Cooking

Viimeisiä päiviä tätä lomaa saaressa, vaikka toki palaammekin vielä mökille tänä kesänä moneen kertaan. Välillä kuitenkin täytyy tehdä myös töitä. Enkä kyllä yhtään harmittele, koska pääsen todella pitkästä aikaa työmatkalle New Yorkiin ja varmasti kaikki tiedätte kuinka rakastan sitä kaupunkia! Sitä ennen kuitenkin ehdimme nauttia vielä muutaman päivän saariston rauhasta.

Tytötkin alkavat olla sopivan pitkästyneitä ja sehän on kyllä mielestäni ihan hyvä merkki. Loma on tehnyt tehtävänsä. He ovat saaneet puuhata keskenään ja viettää aikaa isovanhempiensa kanssa pelaillen. He ovat saaneet olla myös meidän kanssamme jatkuvasti. Täällä joutuu vähän käyttämään mielikuvitustaan keksiäkseen puuhaa päivästä toiseen. Täällä he oppivat myös asioita joita kaupungissa ei meillä niinkään tarvitse osata, kuten nyrkkipyykin pesemistä ja pyykkien ripustamista narulle kuivumaan, veneen ajamista ( toki turvallisesti isän tai isoisän tai sedän valvonnan alla) ja niin edelleen. Vaikka todellakin kannatan matkustamista ja olen iloinen, että tyttärillemme on siihenkin tarjoutunut paljon mahdollisuuksia, niin olen hirmuisen iloinen näistä hitaista ja välillä jopa vähän tylsistä kesäpäivistä saaressa. Kun kaikki kesälukemiset on jo luettu ja kaikki pelit pelattu moneen kertaan. Lastenkin arki on yllättävän kiireistä koulun ja harrastusten yhteensovittamista joten ihan mahtavaa kun heille tarjoutuu kesäloman aikana mahdollisuus hieman tylsistyä ja nukkua aamuisin pitkään ilman kiirettä mihinkään. Ja olla paljon ulkona raittiissa ilmassa.

Täällä päiviä rytmittävät myös ruoka-ajat ja ruuan ympärillä puuhataan. Joskus tulee kokeiltua jotain ihan uuttaa ja usein tehdään vanhoja hyviksi koettuja ” lande suosikkeja” joita harvoin kaupungissa kokataankaan. Usein ruoka perustuu johonkin grilattuun lihaan tai kalaan ja lisukkeena on yleensä salaattia tai muita kasviksia. Vihreä salaatti on tietenkin ihan vakio ja teenkin siihen usein ihan kevyen balsamico- tai dijon vinegretten. Halusin kuitenkin kokeilla jotain uutta ja eräälle illalliselle, jolla söimme kesän uutta perunaa ja sitruunan kanssa grillattua lohta, tein ns. isoäidin salaattikastikkeen. Kastike ei kyllä ole minun lapsuudestani, oma isoäitini ei sitä ole tainnut koskaan tehdä, mutta sillä nimellä se kulkee. Kastikkeesta tuli meillä ehkä hieman liian paksua, mutta toisaalta näin se maistui erinomaiselta myös lohen kanssa. Jos et ole koskaan tehnyt tätä herkkua niin suosittelen kokeilemaan. Tässä resepeti sinullekin talteen.

DSC_0762-2

DSC_0768

Isoäidin salaattikastike

2 munaa

1 rkl sokeria

1/2 tl suolaa

1 rkl sinappia

2 rkl etikkaa

2 dl kuohukermaa

1. Keitä kananmunat koviksi ja erottele  niistä keltuaiset. Muussaa kulhossa keltuainen ( vaikkapa ihan haarukalla) sokerin, suolan, sinapin ja etikat kanssa tasaiseksi.

2. Vatkaa kerma. Se kannattaa jättää löysemmäksi kuin minun kastikkeessani jos haluaa sen sekoittuvan salaattiin oikeasti kunnon kastikkeen lailla. Lisää vatkattu kerma munaseokseen .

Perinteisessä isoäidin salaatissa on käsittääkseni sitten salaatinlehtien lisäksi kurkkua, tomaattia ja se valkuainen niistä munista sekä tätä kastiketta. Meidän salaatissamme oli kurkkua ja kesäsipulin vartta.

1 COMMENTS
|
Partager sur Facebook
|

Jul
8

Wasting away…

by Sofia   -   in Interior design

In the best possible sense. I have said it once and I have said it a thousand times but I don´t think there is a more relaxing place for me than the island. Little chores to do here and there but mostly it´s just calm and quiet. When we are in the city I seem to always set the alarm even when on holiday. Go for a run in the morning or get the day started. I make plans with friends and have errands to run. But here we rarely set the alarm. We just sleep in the total silence until we are no longer tired. An exception is made on Saturday mornings when we head out to the shop boat to top up our groceries and to buy ice-cream cones for the girls. But then again even on those days the alarm rings at 9.30 am so I´m usually up by then anyway. We sleep solid eight hour nights and if for some reason you would end up staying up late or waking during the night you can always take a nap on the island! The best!

So for catching up on sleep the island is the place to be. Instead of a run or gym I usually start my mornings here by doing some sun salutations on the cliffs or now I have actually been enjoying our new terrace as it has just been finished and still has no furniture. I´ve been on a lookout for a table and chairs and my brother in law wanted to have a ” lounge” nook also so for a sofa and chairs and a little ” coffee table”. I must say that in the city my style is usually quite out together and you might even say sort of fancy for a lot of things but here I prefer worn out, a bit shabby chic instead of too nice. It´s an old house with old Alvar Aalto furniture inside. Some rattan, white floors and ceilings, wooden walls. It is definitely more a fisherman´s house than a “lace” villa. So I prefer something understated and natural. I have a thing about polyrattan ( the plastic kind). It just does not resonate with me although I know how easy it is to maintain. I shared a few pictures from some island interior books I have here on Instagram and got messages asking me to share if I found anything nice. So this is what we ( probably) decided upon. 

BAMSLOWCOUCH-ICA-WH

BAMTABO140X45-NA_WB

BAMSLOWCHAIR100-ICA-WH

1 COMMENTS
|
Partager sur Facebook
|

Jul
5

Tuulessa

by Sofia   -   in Random

Terveiset tuulen tuivertamasta saaresta. “Muutimme” tänne eilen muutamaksi viikoksi lomailemaan. Muutto ja remontti on nyt saatu ihan viimeisiä pikku silauksia vaille valmiiksi ja jätimme ihanan uuden kodin odottamaan paluuta kaupunkiin ja tulimme saareen tekemään ” ei mitään”, mikä onkin nyt ihan parasta koska kotona tulee koko ajan puuhasteltua jotain. Suunnitelmissa on pelailla lautapelejä, ulkoilla, kokkailla helppoja mökkiruokia ja juuri äsken tytöt marssivat korit käsissä ja kiikarit kaulallaan ohitseni ulos tekemään ties mitä. Miten ihanaa onkaan kun heitä ei tarvitse enää aivan jatkuvasti vahtia vaan voi napata uusimman Donna Leonin käteensä ja lueskella ilman huolen häivää tai vaikkapa vihdoin ja viimein vähän kirjoittaa blogia.

DSC_0703-2

Olen lähes pakonomaisesti käyttänyt kaiken liikenevän ajan kodin järjestelemiseen ja sen lopun ajan olenkin sitten viettänyt perheen ja ystävien kanssa tai hieman urheillen, joten tämä rakas harrastus on vääjäämättä jäänyt taas vähemmälle huomiolle. Ja tosiasia on se, että mitä useammin bloggaa sitä helpommin se sujuu. Kun taas pitää taukoja, tuntuu siltä, että pitäisi olla jotakin kovinkin painavaa sanottavaa kun palaa näppäimistön äärelle. Nyt ei mielessä tällä hetkellä ole kovinkaan syvälliset asiat, mutta silti tahdoin istahtaa teitä tervehtimään.

3 COMMENTS
|
Partager sur Facebook
|