Mar
6
Tiheikön väki
by Sofia - in Good things for kids
Jos jollekin muullekin yksi lapsuuden lempikirjoista oli Tiheikön väki -kirjasarja, niin pienenä vinkkinä; lauantai aamuisin tulee MTV3 Juniorilta suomeksi puhuttu Tiheikön väki nukkeanimaatiosarja. Kahtena lauantaina on jo nähty tarinoita pikku hiirulaisten elämästä ja vielä jatkuu.
Nämä Brittiläisen Jill Barklemin kuvittamat ja kirjoittamat sadut ovat osa ihania lapsuusmuistojani. Nyt vanhoja vuodenaika-kirjoja on lueskeltu myös Hattaran kanssa. Kuvien pieniä yksityiskohtia voi katsella pitkään ja hartaasti. Tunnelma on kotoisa ja turvallinen. Lapsuuden unelmahuoneeni olisi ollut joku hiirulaisten huoneista katossänkyineen, tilkkutäkkeineen, kuivakukkineen ja olkihattuineen ( eikä se kovin kaukana tuosta ollutkaan, mutta huomattavasti riisutumpi versiö kylläkin). Tiheikön väki kirjoja olen nähnyt myös kirjastossa ( käymme täällä) mm. Tiheikön väen kootut kertomukset ( englanninkielisen version voi ostaa vaikkapa täältä) .
Onnen hetki on kuppi haudutettua teetä yöpöydällä, yöpaidassaan pötköttelevä lapsi kainalossa. Makuuhuoneen ikkunalle sytytetyt tuikut välkkyvät hiljalleen. Pienet vähän viileät varpaat hivuttautuvat peiton alla lämmittelemään omaa jalkaa vasten. Lapsen hiukset ovat iltakylvyn jäljiltä vielä vähän märät ja tuoksuvat vadelmalta. Ihailemme kuvia joissa villiomenat paistuvat takassa, ulkona tupruttaa hurjasti lunta, mutta hiirulaiset nukkuvat syvää unta tilkkutäkkejensä alla. Myös meidän ikkunamme takana lumi tekee villejä pyörteitään ilmassa. Siemailen välillä lämpöistä teetä ja pienet silmät ummistuvat näkemään onnellisia unia turvallisesta kodista. Unia villeistä tanssiaisista jääpalatsissa tai hääjuhlista kesäisellä lautalla joka lipuu pientä jokea pitkin. Unia siitä kuinka äiti ja isä etsivät eksynyttä lastaan syyspimeydessä, eivätkä luovuta kunnes oma kulta on saatu turvassa kotiin ja vaihdettu takkatulen ääressä lämpimiin kuiviin pyjamiin. Unta siitä millainen voi onnellinen ja turvallinen lapsuus olla. Unta omasta lapsuudestaan, siitä mitä haluamme omille lapsillemme antaa enemmän kuin mitään muuta. Turvaa, lämpöä, rakkautta, huolenpitoa ja tietenkin mielenkiintoisia seikkailuja jotka päättyvät aina oman vanhemman syliin. Ei sen suurempaa, pieni hetki vain. Onnen hetki.
Lattemma
Kaikki Jill Barklemin piirrokset ja nukkeanimaatiokuva ovat tästä Pinterst boardista. Tiheikön väki on englanniksi Brambley Hedge jos haluat etsiskellä lisää aiheesta netistä.
Oi me rakastamme tiheikön väkeä 🙂
Meillä Sylvain Families -sarjan hiiriperhe korvaa näitä aitoja 🙂
Eva,
Multa on lapsuudesta säilynyt yksi Sylvanian hiiri (ei niitä sen enempää tainnut ollakaan). Ne on niin söpöjä! Onko ne teillä mieluisia leluja ja minkä ikäisenä teidän lapset on aloittanut leikit niillä?
Sofia
Minähän olen itse niiden suurin fani ;D tai olin… Siksi ostin ensimmäiset jo esikoisen ollessa kaksivuotias. Ehkä 3 vuoden iässä hän alkoi leikkimään niillä ja nyt kun kuopuskin on jo kaksi ja puoli leikit sujuvat hyvin yhdessäkin tai ainakin silloin, kun molemmat saavat oman talonsa, ettei toisen räpellys pilaa toisen sisustusta 😀
Hei huippua, kiitos! Taidanpa katsella niitä Stockan leluosastolla seuraavan kerran sillä silmällä :). Purkka taitaa vielä tosiaan olla vähän pieni (1v 4kk), mutta ehkäpä vuoden päästä meilläkin alkaa Sylvanian leikit.
Oih, nämä ihastuttavat hiirulaiset olivat myös minun suosikkejani lapsuudessa! Harmikseni en ole löytänyt vanhoja kirjojani, mutta kurkataanpa tuolta kirjastosta! Ja meillä kanssa käytössä tuo Sylvian ‘hiirulaistalo’, joka korvaa meillä nukkekodin. Nyt 2,5 v poikani on innostunut leikkimään sillä, ja hiirien vieraiksi saapuu usein dinosauruksia 🙂
Kiva, kiitos vaan Eeva ja Eva, nyt mä jo täällä googlailen noita söpöliinejä. Niillehän valmistetaan vaikka mitä ihanaa. Miten mä… öh eikun siis tytöt, voi elää ilman pikkuruista jätskikiskaa tai luistelevia kissanpoikasia. Oi ei! 😀