Dec
21
Set the table
by Sofia - in Party planning
We had a bit of a birthday party frenzy going on yesterday. I will post more about that on another day. But I thought we´d concentrate on Christmas now as it´s only a few days ahead. I have so many posts in my drafts and so little time. But I´ll just save a few for the days between Christmas and New Year then. I´m hosting the Christmas day dinner in our home this year ( as I most likely mentioned). So I have been planning the table setting for quite some time now. On Friday I shared the tutorial for the easy centrepiece and mentioned I´ll have plenty of votives along our table to give it that magical little twinkling. I´m setting the table with a big white linen tablecloth and white china. The serving ware will be silver and china. For the place “cards” I got some clear glass baubles and I have written everyone´s name on them with a washable pen. I´ll try to remember to share a picture of the whole table setting after Christmas. But for now I´d like to share a few from these baubles as I thought you might want to copy my idea…
I hope you have a fabulous day! Here it´s a bit of a mayhem as the cleaners are doing the Christmas cleaning. I´m just trying to get all the last minute to do´s in order. So I´ll be running around town today with a latte in one hand and a list in the other. But nothing stressful or crazy just pretty things like flowers and some Santa stuff for Bubble Gum who only has made up her mind and decided what she might wish for. As it became clear to her that Santa is not bringing any live mice to our house… No matter how cute and adorable and sweet they are ( honestly I had mice when I was like 9 or 10. They lived in a big pink palace shaped cage. The story did not end that well and I have no idea why I even wanted them in the first place but let´s just say… no mice for Bubble Gum).
Today´s Christmas song. ( that will give you a boost of endorphin just because it is so beautifully performed)
Lattemamma
p.s. I´m curious…What is your Christmas present policy? Do your kids get everything on their list for Santa? Or do they even have a long list? We are not big on giving crazy amounts of presents. We would like for the kids to rather just get a few and learn to appreciate those ( I know I´ve shared this subject on previous years too). Cotton Candy asked for a sowing set now that she learned to sow and a 100 piece puzzle. Poor Bubble Gum asked for that ” really cute very real mouse” she is not getting and a swing to our yard which we can not put there as it´s a shared yard of our building and besides has no space for a swing. She will get an old fashioned wood swing to the island that we´ll hang from the trees. But luckily she then decided on wanting something else I will try to find her today. There will be present from grandparents, godparents and uncles too so there will be plenty anyway. But not a crazy amount where they go nuts and just tear the papers off and then bounce on to the next parcel. For next year I already have the present picked. They will get a doll house. A really pretty one with lights and wall paper and where I will put all my old miniature collections in. I really wanted it for this year but realised Bubble Gum is just too small for it still. It would have been too much of a gift for myself really.
Todella kaunis pöytäkattaus:) Hyvä vinkki myös omaan käyttöön. Sitten meidän lahjakäytännöstä… Meillä on kolme tyttöä (nyt 14 ja 10 v kaksoset). Kun olivat pienempiä, laitoin lelunostokiellon kaikille muille, itse ostimme jotain tiettyä sarjaa, että tulisi jatkumoa mm. Sylvanian families, Schleich eläimiä, legoja… Ja hyvin maltilla. Nyt kun ovat noin isoja, lahjojen määrä vaan pienenee. Tavaroita ostetaan ns. tarpeeseen, ei kerätä jouluksi isoa kasaa. Täytyy sanoa, että tytöt ovat hyvin vaatimattomia listojensa kanssa, jopa vanhin tyttö. Järkyttyneenä kuuntelen ystävieni lasten listoja, rajaa ei näytä olevan… Joskus on vaikeuksia keksiä lahjoja, koska tytöt eivät itsekään tiedä mitä haluavat. Parempi niin….
Kaunis kattaus! Meillä tytöt saavat tänä jouluna lahjaksi nukkekodin ja hartaasti toivotut kaksipyöräiset potkulaudat sekä pari kirjaa ja peliä. Joulupukki tuo siis pari lahjaa, jonka lisäksi lahjoja tulee kummeilta ja isovanhemmilta. Ja hyvin tytöt ovat nyt sisäistäneet sen, että kun toivoo paria lahjaa niin Joulupukki saattaa toiveet toteuttaakin. 🙂 Tosin suurimpana toiveena esikoisella on koira, jota ei voi allergian takia saada. Aivan ihana toive tuo Purkan hiiri, vaikka ymmärrän kyllä miksi toive ei toteude. Ihanaa jouluviikkoa!
Onpa todella kaunis kattaus <3. Ja ajoituskin on mitä mainioin kun eilen mietin Uuden Vuoden juhlia ja mm sitä miten pöydän kattaisin. Tästäpä sain loistavan vinkin 🙂
Meillä tavaroita (vaatteita, leluja, kirjoja yms) ostetaan tarpeeseen eikä niinkään odoteta joulua tai synttäreitä. Itse vierastan kulutuskeskeistä joulua, joten koetamme pitää lahjamäärän pienenä varsinkin lelujen osalta. Lapsi itse ei paljoa toivo ja tänä vuonna hän saa kyllä kaikki toivomansa asiat (listalla oli 2 toivetta). Paketteja tulee toki myös isovanhemmilta, kummeilta ja muilta sukulaisilta mutta nämä ovat onneksi maltillisia ja usein sisältävät käyttötavaraa kuten villasukkia, -tumppuja, kirjoja tms. Meillä säännöllisesti kerätään myös leluja lahjoitettavaksi päiväkotiin, seurakunnan diakoniatyölle ja ensi-ja turvakodeille. Viimeksi lelukaapit siivottiin pari viikkoa sitten ja paljon leluja päätyi uusille omistajille.
Ihanaa ja tunnelmallista Jouluviikkoa!
Tyylikäs ja rauhallinen kattaus.
Meidän tyttöjen toivomuslista on ollut kovin lyhyt ja toiveita on mietitty tarkkaan. Tytöt saavat vain muutamat paketit joulupukilta, muut lahjat annetaan ihan isovanhempien ja ystävien/kummien ym. nimillä. Lahjoja meillä avataan pitkin päivää, silloin myös malttavat välillä istua ruokapöydänkin ääressä 😉 Joulupukin lahjat tosin tulevat vasta silloin kun pukki pääsee eli hämärän jo koittaessa, siinä on oma tunnelmansa.
Oikein ihanaa joulua!
Tuskin malta odottaa teidän tyttöjen ensi joulun lahjaa 😉 Meidän pojat tietävät, mistä/keneltä lahjat oikeasti tulevat ja jo siksikin ymmärtävät, ettei mahdottomuuksia voi toivoa tai ainakaan niitä ei toteuteta. Tänä vuonna 4-vuotias on toivonut Batman-legoa (ensimmäinen meidän pojista, joita kiinnostaa nämä supersankarijutut) ja 6-vuotias legocityyn taloja. Lisäksi molemmilla on kirjatoiveita. Etenkin koululaisten puheista kuulee, miten hurjia (arvokkaita) lahjoja luokkakaverit ovat saaneet. Silloin aina hetkeksi pysähdyn miettimään, mikä tämän kaiken tarkoitus on. Pidän lähtökohtana sitä, että jokainen saa maksimissaan viisi lahjaa, joista yksi on kirjapaketti ja yksi joku oma toive/isompi juttu/päälahja. Pidän myös tärkeänä, että lahjassa on joku ajatus/idea. Isojen lahja saattaa liittyä harrastukseen eli tulee samalla myös tarpeeseen. Leluja ostaessa mietin usein jatkuvuutta ja kestävyyttä, lelun liittämistä jo olemassa olevaan sarjaan (esim. Brion junarata). Muutaman vuoden ajan olemme ottaneet perinteeksi antaa koko perheelle yhteisen lahjan, jossa on jotain yhteistä tekemistä, kuten koko perheen elokuvia herkkuineen ja uusi lautapeli sekä perhekalenteri tulevalle vuodelle. Lahjoja avatessa olen opettanut lapset niin, että kukin avaa vuorollaan yhden lahjan. Silloin kaikki pääsevät “nauttimaan” tunnelmasta. En kestä sitä ajatusta, että kaikki vaan riehuisivat lahjansa auki, roskat ja lahjat olisivat sekaisin eikä kukaan enää lopulta tietäisi mitä olisi saanut ja keneltä. Vaikkei lahjoja olisikaan montaa per lapsi, niin näin suuressa perheessä, niitä on YHTEENSÄ kuitenkin melkoinen määrä kummien ja lähisukulaisten lahjat mukaan lukien. Tänä vuonna yllätän pojat yhdellä yhteisellä lahjalla aattoaamuna (kiitos viimevuotisen vinkkisi!): kun laskeutuvat aattoaamun hämärissä alakertaan kohti saunaa ja niitä perinteisiä yökkäripaketteja, näkevät olohuoneessa tähtivalonauhan loisteessa tiipiin (vihdoin olen sellaisen meille hankkinut). Tiipiin sisälle ajattelin tunnelmavalaistuksen lisäksi kerätä pientä joulupuuhaa: koriin jouluaiheiset lasten kuvakirjat, palapelejä, tehtäväkirjoja sekä joku pieni jouluinen herkkukattaus. Myös viesti siitä, että jääkaapista voi hakea valmiin aamupalan ja tulla syömään se tiipiin tunnelmaan 😉
Tosi fiksuja ajatuksia kaikilta lahjojen suhteen. Meillä on pyritty toteuttamaan toiveet siltä osin mikä on järkevää. Yleensä toiveet eivät ole olleet päätähuimaavia vaan lähinnä legoja ym. Nyt kun ikää on enemmän niin lahjalista on lyhyempi mutta toiveet sitäkin kalliimmat. Meillä ostetaan myös tarpeeseen ei huvikseen esim uutta puhelinta, mutta jouluna on mukava toteuttaa niitä toiveita joita en arkena ostaisi. Eli jos jotain kallista toivoo niin jouluna on pieni tsäänssi saada se ☺
Kiitos kaikille todella hyvistä kommenteista lahjoja koskien ja luulenkin, että suurin osa vanhemmista on lahjojen suhteen aika samoilla linjoilla. Malviina, meillä hienoa on se, että tytöillä ei vielä ole juuri lainkaan käsitystä siitä minkä arvoisia asiat ovat, eli he saattavat toivoa jotain todella arvokasta tai jotain ihan pientä. Se on jotenkin liikuttavaa! Täti Ruskea, teltta on varmasti täydellinen yllätys!
I love the bauble idea for the Christmas table! We are not hosting the main lunch this year, but instead going to parents-in-law, so it will be lovely and relaxing! The idea of little white mice scurrying around on Christmas morning is both cute and funny! My eldest asked for a hamster this year. We had quite a discussion as to whether Father Christmas can carry live animals in his sack, especially nocturnal ones! I think the discussion worked though as when he wrote his letter, there was no mention of a hamster. Perhaps for his birthday instead! We have always told the children that their letters to FC are to help him with ideas and that they must not expect everything. They have always been very accepting of this idea. Sometimes, they don’t ask for very much, or if they do, it is the smallest and simplest of things, which always surprises me. Less is often more as the saying goes! Enjoying the daily Christmas tunes! It is like a musical advent calender.
Helen I love your reasoning with the hamster. And glad you are enjoying the music, there is a surprise of sorts in the end…