Jun
28

If I could say…

by Sofia   -   in Good things for kids

… I think that reading with kids is super important. We are definitely no where near to being perfect parents but we have two things we try to stick to that are important for us. Family dinners together without any devises and reading bed time stories ( or daytime stories) for our kids. The latter falls very much on me because I absolutely love reading out loud but my husband reads too as we speak different languages to our kids ( me Finnish, him Swedish).

DSC_0704

I´m not writing about this subject for the first time but it´s so close to my heart I wanted to write about it again. I love books, I loved books as a kid, as a teenager and I still do. These days I seem to read out loud more often to the kids than by myself but I still read many books a year. But my subject, reading for kids came to my mind again as my friend, a kindergarten teacher, had quoted a study on children´s development on social media ( unfortunately I don´t know what the study was or if it is accurate but it makes sense).

” The single biggest predictor of high academic achievement is reading to children. Not flash cards, not workbooks, not fancy preschools, not blinking toys or computers, but Mom and Dad taking the time every day or night ( or both!) to sit and read them wonderful books.” 

And Einstein said; ” If you want your children to be intelligent, read them fairytales.”

DSC_0715

If nothing else it helps them develop beautiful skills in language. I have read to my children all their lives, from picture books to chapter books. They always get complimented for their Finnish vocabulary at parent teacher meetings and it can´t be from anything else than from all the reading we have done together ( and the way we speak with each other but that too comes down to all the reading my parents did with me).  My kids are definitely not perfect but I am proud when they get complimented on this. Reading and writing and beautiful language just opens up our view on life.  Like Virginia Woolf said” Read a thousand books and your words will flow like a river”.

DSC_0717

It also helps kids to expand their imagination and to find comfort in their minds. They will find all these amazing worlds created by authors. And learn that everything might be possible. If your mind can take you there it exists, at least in your mind. You can build wonderful places with your imagination and later in life it may be a very useful skill. Roald Dahl also said that ” If you are going to get anywhere in life you have to read a lot of books.”  

The books we read as children will, I believe, affect us. We can find fantastic role models and soulmates in the characters. Reading helps us expand our minds, not only by finding these places or spaces or characters created in them but also because we get to see in to the mind of the writer a little bit and that may help us understand new ways of thinking or to understand others better.

I´m so excited now that Cotton Candy is at the age where she has started to devour chapter books on her own. We still read together but if I read something else to her sister she can always get her own book and read in her own bed. It´s also a great way to spend a rainy day on the island cuddled in bed with the reading light on. And even thought books are sometimes a bit pricey in Finland I like the fact that we have great libraries around the country so one does not need to buy everything and so it is a pastime available for all ( I buy the classic chapter books I don´t have from my childhood, although many I do, because I think my grandkids may enjoy them one day, but I like to use the library for others. Who even has space for all the books).

DSC_0705

I can be exhausted after a long day but I think reading for kids trumps doing chores. It´s just that important to me. 

Lattemamma

p.s. Semi of topic… Did you read Anne of Green Gables as a child? Highly recommended classic. The Netflix version “Anne with an E” is so beautiful. I watched it with the kids and Cotton Candy and I cried and smiled through it. 

17 COMMENTS
|
2,154 VIEWS
|
Partager sur Facebook
17 comments on “ If I could say… „
Tripptrapptrull, on June 28, 2017

We have the same books in our library and some additiobal ones from the same producer. Absolutly beatiful. I trust that the girls have heard the book Sandvargen already? If not, it is the perfect island book! Unfortunatly it is all sold out, but can be found in many librararies.

Täti Ruskea, on June 30, 2017

Minä uskon myös kirjojen ja lapsille lukemisen voimaan. Ehdottomasti!Menneen vuoden aikana lasten lukeminen ja lapsille lukeminen (oikeastaan siis lukemattomuus)on noussut moniin otsikoihin. Erityisesti ollaan huolissaan poikien lukemisesta. Minulla ei toki ole tyttölapsia, mutta tuntuisi oudolta ajatella, että perheessä jossa on molempia, luettais ja kannustettais vain toista sukupuolta lukemaan. Meillä on aina luettu lapsille ja pidän sitä erittäin tärkeänä. Lukemisen vaikutus esimerkiksi sanavarastoon on aivan selkeä. Mistä sitten johtuu poikien lukemattomuus? Tunnistan itsekin tietyn ikävaiheen, jolloin pojille sopivia kirjoja ei vain tunnu löytyvän. Nyt sekin asia alkaa olla korjaantunut ja markkinoille on tullut hyviä kirjasarjoja. Kiitos Akateemisen kirjakaupan lasten- ja nuortenosaston myyjälle, joka parivuotta sitten osasi antaa useita hyviä varteenotettavia vinkkejä poikia kiinnostavasta lukemisesta! Jostain syystä juuri lastenkirjat on ollu mulle se sydämen asia ja huvittikin tuo sinun lauseesi, että kenellä edes olisi tilaa kaikille kirjoille :D meillä on nimittäin tosi paljon kirjoja. Viime kirjastokäynnillä tosin huomasin, ettei meillä kuitenkaan ihan kaikkia ole ;) Oikeastaan meidän lastenkirjapohja on luotu jo silloin isompien lasten ollessa pieniä ja nyt huomaan, että viimeisten vuosien aikoina kirjoja on ostettu huomattavasti vähemmän. Eräs tutukimustulos kertoikin kotona olevien kirjojen määrän korreloivan lasten lukutaitoa. Kirjaan on helppo tarttua, kun niitä on saatavilla ja useinhan lapsille tulee joku lempikirja, jota haluavat luettavan useita kertoja. monesti lukemisen avainkin aukeaa noiden tuttujen kirjojen siivittämänä.

Karkki, on June 30, 2017

Meillä asuu poika joka ei ole innostunut lukemisesta. Vaikka kaiken mukaan pohja lukutoukalle pitäisi olla olemassa.

Pidän itse paljon lukemisesta ja luen, kun siihen on ajallisesti vain mahdollisuus. Meillä on myös lapselle luettu todella paljon ja pitkiä kirjoja (mm Peukaloisen retket). Hänelle on luettu satuja, tarinoita, tiedekirjoja, historiaa jne jne. Hän on verbaalisesti lahjakas ja omaa todella elävän kielen. Mutta lukemisesta hän ei pidä. Koti pursuaa kirjoja, kirjastosta haetaan lisää mutta silti lukeminen on pakko pullaa :( ja halutessaan hän lukee todella hyvin.

Mutta lukeminen on tärkeää ja ihana tapa viettää aikaa <3

Katja, on June 30, 2017

Tuo Anne of Green Gables nimi ei sanonut minulle ensin mitään, mutta googlattuani tajusin, että suomeksihan se on Annan nuoruusvuodet. Minulta löytyy kirjahyllystä Anna-sarjasta “Annan unelmavuodet” ja ” Anna omassa kodissaan”-kirjat, 60-luvun painokset. Teininä luin koko Anna-sarjan, mutta muut osat lainasin kirjastosta.

Katja, on June 30, 2017

Tänään kävin Akateemisessa kirjakaupassa ja siellä oli ilokseni uusi painos myös Pieni Runotyttö-kirjasta, joka oli yksi lapsuuden suosikkini. Olen täysin samaa mieltä lapsille lukemisen tärkeydestä! Hienoa, että lapsesi saavat kaksikielisyyden lahjan. Kun ensimmäinen tyttäreni oli pieni luin hänelle kuvakirjoja ruotsiksi, englanniksi ja kahta kirjaa myös tavailin ranskaksi, se kivasti piristi omaa kielitaitoa mutta nyt ei enää kelpaa kuin suomeksi luettu tai lennosta suomeksi käännetty lukeminen. Kirjastot ovat kyllä upeita aarre-aittoja, joista saa monia sellaisia kirjoja joita ei enää kirjakaupoista löydä.

Sofia, on June 30, 2017

Tripptrapptrull I´ll check your recommendation out next time at the library. Thank you!

Sofia, on June 30, 2017

Täti Ruskea, on niitä kyllä meilläkin vähän liikaa niitä kirjoja, varsinkin kauniita kuvakirjoja joihin oon vähän heikkona. Mutta paljon hyvää myös kirjastossa kun meillä ei taida olla tuota tilaa ihan yhtä lailla kuin teidän talossa :). Ja olisi kiva kuulla joitain suosituksia kirjasarjoista pojille, ostan nimittäin kummipojalle aina kirjoja lahjaksi. Tällä hetkellä kerätään Me Rosvolat sarjaa josta hän tykkää, mutta kuulisin mielelläni muitakin ehdotuksia!

Sofia, on June 30, 2017

Karkki, ehkä hän innostuu aikanaan tai sitten ei. Kaikkihan eivät rakasta lukemista. Mutta hän taitaa kuitenkin tykätä satujen kuuntelemisesta ja sekin on ihanaa. Oikeastaan se ääneen lukeminen on minusta sitä ihaninta. Se jaettu lukuhetki ja kirjojen herättämät kysymykset ja ajatukset…

Sofia, on June 30, 2017

Olisko tuo Vihervaaran Anna suomeksi tuo Anne of Green Gables ja siitä tosiaan noita eri kirjoja on muistaakseni jopa kahdeksan, joista eka tuo nuoruusvuodet. Täytyy muistaa katsoa ne kirjastosta seuraavalla kerralla.

Täti Ruskea, on June 30, 2017

Meillä oli ennen erillinen “kirjastohuone”, mutta perheen kasvaessa jouduttiin luopumaan siitä ja siirtämään kirjahyllyt aulatilaan (mistä en tykkää), joten alkaa vähitellen olla tämänkin talon kirjansäilytyskapasiteetti täyttymässä ;) Riippuu varmasti pojan iästä ja mielenkiinnonkohteista mitkä olisivat hyviä/kivoja kirjasarjoja. Astrid Lindgrenin kirjoja olen lukenut pojille, sitten ollaan luettu Konstat (niitä kerättiin kummipojille, mielestäni rytmittyivät hauskasti kouluvuosittain), Risto Räppääjät (niitä lukivat myös itse), Ellat, Heinähatut&Vilttitossut. Yksi pojistamme tykkäsi Reuhurinteistä (itse en niinkään), yksi Kapteeni Kalsareista. Kivoja, ja melko aikaisessa lukemaanoppimisen vaiheessa itseluettavia ovat olleet LasseMaijan etsivätoimisto -kirjat (LasseMaijas detektivbyrå). Sitten toinen tykkäsi Megajätkistä (Megakillen) ja toinen Kiekkotähti-sarjasta. Roald Dahlin kirjoja ollaan myös luettu. Meillä kumpikin isompi poika on lukenut itse kaikki Harry Potterit. Voin sanoa, että niiden lukeminen on ollut sekä hyvä että huono asia. Ne ovat kehittäneet valtavasti lukutaitoa, sillä niissä todellakin on riittänyt lukemista ja ne on ahmittu läpi. Toisaalta niiden jälkeen on ollut vaikea löytää enää mitään lukemista, koska mikään ei tunnu miltään. Akateemisessa kirjakaupassa sain vinkin Rick Riordanin kirjasarjoista ja niistä innostuikin toinen isompi poika Pottereiden jälkeen. Fantasiakirjallisuuden lisäksi hän on lukenut jalkapallo- ja jääkiekkopelaajien elämäkertoja sekä lukuisia tietokirjoja. Häntä sen sijaan ei kiinnosta lainkaan dekkarityyppiset (nuorten)kirjat, joita taas veljensä lukee (esim. Remes on kirjoittanut myös nuorille suunnattuja). Kolme etsivää, Neropatin päiväkirjat ja nyt uusimpana Nörtti-sarja on ollut myös jomman kumman suosiossa. Koko poikaköörin (kuopuksesta en vielä tiedä) yksi puhkikulutettu suosikki on ollut Kolme iloista rosvoa. Taisi tulla nyt vähän sekava vastaus enkä taatusti muistanut kaikkia kirjoja, mutta ehkä joku olisi sopiva.

Karkki, on July 1, 2017

Juu hän pitää kyllä kovin siitä, että hänelle luetaan. Mä jotenkin luulen, että hänellä on ongelma juuri se, että nuo LasseMaijan etsivätoimisto ja vastaavat eivät vedä häntä mukaansa. Ovat jotenkin “tylsiä ” ja eivät ruoki mielikuvitusta. Täytyy ottaa testiin muutama Täti Ruskean vinkkaama kirja. Tehtävänä kun oli kesän aikana lukea pari kirjaa :)

Meillä luettuina kirjoina on pidetty Pepeistä, Ronja Ryövärintyttärestä, Peukaloisen retkistä, Eemelistä, kaikista Puluboi kirjoista, Fedja-sedästä, Koiramäestä ja nyt Pottereista.

Itse hän on lukenut Tatua ja Patua, Reuhurinnettä, Hirveää Henriä ja Jukka Itkosen runokirjoja (samoja mitä hänelle luettiin vauvana).

Susanna, on July 2, 2017

Itse lukisin lapsille tosi mielelläni, mutta kummatkin innostuivat satujen kuuntelemisesta vasta 5-6 vuotiaana. Tyttäreni ei oikein vieläkään jaksa kovin pitkään kuunnella ja on tosi valikoiva, mitä suostuu kuuntelemaan. Tässäkin siis lapsissa suuria eroja – vaikka itse kuinka lukisi, eivät he silti välttämättä koe asiaa omakseen. Onnekseni 10-vuotias poikani on kuitenkin tykästynyt lukemaan itse. Tämä lähti yksinkertaisesti liikkeelle siitä, että tietty määrä kirjan lukemista toi tietynmäärän peliaikaa. 7-vuotialle tämä toimi hyvänä motivaattorina ja myöhemmin lukeminen sujui jo ilman moista kannustinta. Ensiksi luki Harry Potterit (tosin kyllästyi neljännen kohdalla, eikä ole jaksanut innostua niistä sen jälkeen). Ehdottomia suosikkisarjoja ovat olleet Keplerit (näitä taitaa sarjassa olla jo viisi), Neropatin päiväkirjat, Risto Räppääjät sekä Täti Ruskeankin mainitsemat jääkiekko -sarjan kirjat. Tällä hetkellä lukee Narnian Tarinoita. Nyt kun löytyisi vielä 6-vuotiaalle tyttärelleni sopivia ja innostavia sarjoja… Jostakin syystä Astrid Lindgrenin kirjat eivät ole meillä oikein kumpaankaan lapseen uponneet. Tiedä johtuuko sitten aika vanhahtavasta kielestä? Joka tapauksessa sanaa mieltä, että lukeminen tärkeää.

Täti Ruskea, on July 3, 2017

Yksi keino saada lapsi lukemaan (edes jonkin verran) on se, että vanhempi lukee kirjaa yhdessä lapsen kanssa esim. äiti/isä lukee ensin ääneen kaksi sivua ja sitten lapsi yhden sivun (tai mikä on hänelle sopiva määrä niin että into/motivaatio säilyy). Luetusta on hyvä myös ikään kuin hieman huomaamattomasti esittää välillä tarkentavia kysymyksiä tapahtuneesta, henkilöstä, ympäristöstä jne. Sillä tavoin näkee, ymmärtääkö lapsi luettua/lukemaansa. Toisinaan syy siihen, ettei lukeminen kiinnosta, saattaakin löytyä vaikkapa siitä, ettei lapsi kunnolla ymmärrä lukemaansa tai että mekaaninen lukutaito on vielä hidasta eikä lapsi motivoidu käyttämään sitä (sinänsä hieman ristiriitaista,sillä itse lukeminen kehittää sitä).Toisia lapsia auttavat/tukevat myös kuvat, jolloin kuvakirjat on hyvä lukuvaihtoehto ja niissäkin riittää paljon luettavaa (esim. Kunnakset, Viirut&Pesoset, Tatut&Patut, Disneyt jne.). Palkkiosysteemit ovat myös hyviä esim. lukupassi. Susanna: Miten olis Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat teidän tytölle?

Sofia, on July 6, 2017

Kiitos vinkeistä Katja! Lasse Maijoja on Hattara myös lukenut ja Roald Dahlit on suosikkeja jo omasta lapsuudesta!

Sofia, on July 6, 2017

Karkki, Hattara valitsi kanssa nyt viimeisimmäksi kirjakseen Reuhurinteen. Se oli mulle uusi tuttavuus.

Sofia, on July 6, 2017

Susanna, eipä nuo meidänkään ehkä kovin paljon aiemmin ihan pitkistä kunnon saduista ole kiinnostuneet. Hattara ehkä vähän aiemmin kuin Purkka. Osa kirjoista on uponnut kuin sula vaha ja toiset taas on jätetty odottamaan myöhempää hetkeä tai sitten ne eivät vain kiinnosta. eipä sitä itsekään jokaista kirjaa jaksa lukea loppuun ja toiset taas tulee ahmittua. Nuo Keplerit taidan seuraavaksi sitten ostaa kummipojalle kun Me Rosvolat on luettu!

Sofia, on July 6, 2017

Täti Ruskea, mä kanssa uskon, että niin kauan kuin nuo kappalekirjat eivät jaksa innostaa niin kuvakirjat on tosi hyvä vaihtoehto. Ja meillä esim. Purkalla pitää vieläkin silloin tällöin olla kirjassa kuva. Nyt ollaan luettu hänen kanssaan minun omia lapsuuden lemppareita Uppo-Nalleja. Niistä on 40-vuotis juhlavuoden kunniaksi tullut värikuva versiot. Kuvia siis vain kymmenkunta per kirja. Varmaan monelle tuttu lause on ” sano sitten kun tulee kuva” ja sitten sitä katsellaan tovi tosi tarkasti ja sitten taas kuunnellaan lukemista.

Leave a comment
name
email
url
message