Feb
14

Ystävyydestä

by Sofia   -   in Random

Olen ollut onnekas elämässäni ystävien suhteen. Minulla on läheisiä ystäviä elämän monilta eri vaiheilta. On ihan lapsuuden ystäviä, niitä joiden kanssa olen kasvanut lähes koko elämäni ja yhteistä taivalta on kertynyt jo yli kolmekymmentä vuotta. Sitten on niitä kouluaikaisia ystäviä joista kaikkein tärkeimmät olen saanut lukioaikoina. Opiskeluaikojen ystäviä on vain muutama koska vietin vähän aikaa yliopistolla ja matkustelin silloin ympäri maailmaa tehden mallin töitä. Mutta sitä kautta taas sain elämääni muutaman aivan sydänystävän. Vakituisemmasta työelämästä olen myöhemmin saanut myös aivan ihania ystäviä. Aikuisiällä olen saanut vielä miehen ystäväpiirin kautta aivan mielettömän porukan naisia elämääni joista on tullut hyvin tärkeitä minulle ja sitten olen vielä luonut ystävyyssuhteita sosiaalisen median kautta jotka ovat myös muodostuneet syviksi ystävyyssuhteiksi.

Eri ystäviin suhde on erilainen ja yhdistävät tekijät ovat erilaisia. Mutta mitään ystävyyttä ei kanna vain yhteiset muistot tai ” vanhat hyvät ajat”. Ystävyys muodostuu monista asioista ja vaikka oikeaa ystävyyttä on vaikea selittää tai riisua atomeiksi, sitä miksi juuri jonkun kanssa elämän jakaminen tuntuu luontevammalta kuin toisten, ja ystävyys voi jatkua vaikka näkisikin harvoin, on sitä silti vaalittava. Muistetaan aina välillä laittaa ystävälle viesti, se ilahduttaa aina. Vaikka vain sydän tai pieni lause; ” ajattelin sinua juuri”. Jokainen meistä ilahtuu siitä, että meidät huomioidaan tai, että tiedämme olevamme jollekin erityisen tärkeitä. On mukavaa olla jonkun ajatuksissa vaikka aina ei ehtisikään tavata. Ystävänpäivä voi olla hyvä päivä kertoa toiselle että hän on tärkeä, mutta sen voi tehdä koska vaan.

Muistetaan muistaa ystäviä kiireen keskellä koska kun kiire lakkaa niin on ihana huomata, että he ovat vielä siinä. Kun hajoamme on hyvä tietää, että joku kerää pirstaleet ja kokoaa meidät ehjiksi. Kun pakahdumme onnesta on mukava tietää, että sen voi jakaa jonkun kanssa jolle oma onni on aidosti tärkeää.

Rakkaat ystäväni, kiitos kun olette elämämässäni. Elämä ilman teitä olisi kuin kirja ilman juonta. Kuin pullataikina ilman ripausta suolaa. Kuin varpaat kylmällä lattialla ilman villasukkia. Vähän tylsää, vähän mautonta ja aika kalsaa. Teistä löytyy elämäni jakajat, sulostuttaja, tsemppaajat ja tukiverkko. Te olette elämäni värit ja lämpö!

Lattemamma