Feb
5
Runebergin tunnetuin teos, jonka meistäkin moni ainakin osittain osaa ulkoa, on tietenkin maamme laulu. Hän oli kuitenkin tuottelias runoilija ja tässä yksi hänen kauniista runoistaan joka kuljettaa Suomalaiseen järvimaisemaan, aamuun, siihen hetkeen kun luonto herää auringon kanssa. Runeberg vertaa kauniisti aamun hetkeä lapsuuteen, vilpittömään uuden alkuun kun mikään taakka ei vielä paina.
Aamu
- Hattaroilla itäisillä
- Rusko kaunis kajastaa,
- Pensahilla, lehtisillä
- Kasteen helmet kimaltaa.
- Metsän linnut riemahtelee,
- Puusta puuhun lentävi,
- Tuhat ääntä lakahtelee,
- Tuhat uutta syntyvi.
- Järven selkä värjähtelee.
- Lehto hiljaa liikahtaa,
- Kukkais leyhkät tuoksuttelee,
- Luonto uuden elon saa.
- Päivän koite taivahinen,
- Luodut kaikki lumoova,
- Onko muoto murheellinen
- Silmääs seestä kohdanna?
- Haihtunut on huolten häivä,
- Mielen pilvet poistunna;
- Lapsen-hetkenänsä päivä
- Hellii lapsen tunteita.
- Vaivat, tuskat eivät paina,
- Kauha, riemu vallitsee,
- Luonnon aamun kanssa aina
- Syömen aamu valkenee.
-Johan Ludvig Runeberg 1874, suomentanut Edvin Avellan-
Miten kaunis ja lohdullinen ajatus tuo viimeinen lause; ” Luonnon aamun kanssa aina Syömen aamu valkenee”. Jokainen meistä, jopa me huolettomimmat, jotka eivät niin murehdi, on varmasti joskus iltasella väsyneenä nukkumaan mennessä huolehtinut jostakin joka aamulla levollisena herätessä tuntuukin jo maailman pienimmältä asialta.
Hurmaavien runojen lisäksi Runebergiä on ilo juhlia myös sen takia, että saa leipoa (tai vaikka ihan vaan rehellisesti syödä) Runebergin torttuja. Mikä vaan hyvä syy herkutella riittäköön. Runebergin torttuja nyt syödään kuitenkin vain kerran vuodessa ( ei nyt mietitä niitä kaikkia muita leivonnaisia joita syödään myös vain kerran vuodessa…). Mehukkaita, henkäyksen mantelisia, päällä pikku nokare hyvää hilloa…
Runebergin tortut 12 kpl
- 150 g voita tai margariinia
- 1 dl sokeria
- 1/2 dl fariinisokeria
- 2-3 munaa
- 1 1/2 dl vehnäjauhoja
- 1 1/2 dl korppujauhoja
- 1 1/2 dl jauhettua mantelia
- 2 tl leivinjauhetta
- halutessasi 1 tl kardemummaa ( tätä ei alkuperäisessä reseptissä ole, mutta sopii mielestäni hyvin)
- 1/2 dl kermaa
- vadelmahilloa
Koristeeksi sokeri-vesikuorrutusta (pikeeriä) ja vadelmahilloa. Halutessasi kostukkeeksi rommi-/punssi- tai sitruuna-sokerivettä. Jotkut lisäävät vielä muutaman tipan karvasmantelia (uutetta/ esanssia) taikinaan.
1. Vatkaa voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään (käytän kuivien aineiden sekoittamisessa aina pallovispilää, se hoitaa samalla kuohkeutuksen, joten vältyt siivilöimiselttä).
3. Lisää seos taikinaan vuorotellen kerman kanssa.
4. Annostele voideltuihin, suorareunaisiin vuokiin tai paperimuotteihin (tein nämä ihan voidelluissa cupcake vuoissa, siksi muoto ei ole täydellinen. Paista n. 15 min. 200 asteisessa uunissa.
5. Halutessasi kostuta jäähtyneet tortut sokerivedellä laimennetulla rommilla, punssilla tai sitruunamehulla. Itse pidän kosteista Runebergintortuista, mutta kuten maanantain Helsingin Sanomat tietää kertoa, eivät ne ole lainkaan Runebergintorttuja van fredriikoita.
6. Koristele vadelmahillolla ja valuta lusikalla/pursota rengas sokerikuorrutusta hillosilmän ympärille.
Olen kirjoittanut tämän ohjeen omaan reseptikirjaani jo joskus lukioaikoina, joten sen alkuperä on valitettavasti jäänyt unholaan. Autenttisuudestakaan ei ole niin takeita, mutta hyviä näistä on aina mielestäni tullut, maistuvat Runebergintortuille. Katselin vähän reseptejä netistä ja suurinpiirtein samalta nuo vaikuttivat. Tämäkin ohje kuulosti hyvältä (erityisesti nuo hapankorpun ja piparkakun seoksesta tehdyt korppujauhot).
Runollisen herkullista Runeberginpäivää,
Lattemamma
P.s. Fun fact; tämä herra jonka Runeberg mainitsee Vänrikki Stoolin tarinoissa on esi-isäni. Minunhan täytyy siis aivan ehdottomasti ottaa kirjailijan kunniaksi vielä yksi torttu…
Kiitos kauniista blogista! Blogisi lukeminen tuo pientä rosanväriä harmaaseen arkeen:)). Sinullahan on oikein arvovaltaisia sukulaisia, oletko itse suomen- vai ruotsinkielinen?
Hei Anna ja kiitos! Kiva kun käyt lukemassa! Isäni puolen suku on ruotsinkielistä ja äitini suomenkielistä. Itse olen äidinkieleltäni suomenkielinen (vaikka puhunkin molempia sujuvasti). Lapsemme ovat kaksikielisiä mieheni takia. Mielestäni suomenkieli on kaunis ja monipuolinen kieli!
Lattemamma