Miten voi taas olla maanantai kun juurihan täällä toivottelin viikonloppuja. Sujuiko omasi hyvin? Ainakin Helsingissä auringonpaisteesta sai nauttia täysin siemauksin. Koko viikonloppua ei tullut kameraa kanniskeltua mukana koska ulkoillessa pitää joskus olla myös vapaat kädet jos tuntuu vaikka siltä, että pitäisi pöllyttää lunta. Tässä silti taas useampikin kuva meidän viikonlopustamme jos haluat katsoa…
Rairuohon istutus puuhissa.
Lopulta vain keskittynyt Hattara viimeisteli istutuksia. Kummipoika ei halunnutkaan kylvöhommiin ja Purkka jouduttiin siirtämään muihin puuhiin koska mullan maistelu osoittautui liian houkuttelevaksi.
Piirtely sensijaan oli kaikille mieluista puuhaa.
Meidän lemppari kynät pikkuisille. Giotto be-bén puukynät sopivat ihan pikkuisillekin ja lähtevät erinomaisesti pesussa pois ( ainakin Akateemisesta kirjakaupasta näitä sai pari vuotta sitte). Djecon “liidut” liukuvat paperilla ja niissä on paljon pigmenttiä. Molemmilla kynillä saa helposti kevyelläkin kosketuksella väriä aikaiseksi.
Keskittynyt artisti.
Kummipoikani (5 v.) piirtää upeita ja selkeitä kuvia. Tosin hän piirteli tunnistettavia autoja jo pari vuotta sitten.
Meidän tytöillä taisi olla kaikki värit käytössä.
Isompien lasten lounaskattaus.
Aurinkoisella säällä keittiön kivitasot muuttuvat lähes peilimäisiksi, pinnasta heijastuu yläkaapit ja liesituuletin. Keittiömme on Creannosta, Ruotsalaisen Kvänumin mallistoa.
Välipalaksi tarjoiltiin lautasellinen auringonpaistetta ( ja omppua, banaania & mandariinia).
Kahvila visiitille ehdimmekin vasta kummipoikani jo lähdettyä kotiin. Hattaran “yllätys” valinta oli vaaleanpunainen macaron. Jaoimme myös tyttöjen kanssa Napoleon leivoksen.
” Hei anna munkin maistaa vähän sitä teetä!”
Sunnuntai brunssin jälkeen naurattaa…
Hauska käsin tehty koirapinni löytyi Ziccosta. Mielestäni se oli suomalainen, mutta järjestyksen ihmisenä heitin jo pois pakkauksen jossa luki valmistaja. Jos näyttää tutulta niin laittakaahan vinkkiä kommenttiosioon. Värejä ja kuoseja oli erilaisia, kaikki uniikkeja.
Pinni ( tai solkiko tämä on?) on aika iso joten ehkäpä ei ihan pikkuisille hiuksille sopiva.
Toivottelen nyt siis mukavaa alkavaa viikkoa. Tällä viikolla täällä blogissa ainakin yksi herkullinen resepti, ehkäpä jotain vaaleanpunaista ja kimaltavaa sekä toivottavasti saisin kirjoitettua teille myös jutun Purkan uudesta lemppari musiikista ja siihen liittyvästä kirjasta. Leipomisjuttujakin luvassa taas vähän päästä, pieneen taukoon on kyllä hyvä syy. Paras kaverini keittiössä, Kitchen Aid, on tällä hetkellä huollossa.
Lattemamma
p.s. Pyysin mr. Lattea ottamaan minusta ja tytöistä kuvan kun viikonloppuna oli niin kaunis valo tyttöjen huoneessa. No tiedätte ehkä millaista on yrittää kuvata kahta pikkutyttöä (ja tässä tapauksessa myös yhtä isompaa, koska heiluin kyllä kuvissa ihan yhtä paljon). Harvinaista kyllä yksikään ruutu ei “onnistunut” (yleensä näin monen kuvan joukossa on yksi tosi hyvä), mutta ehkäpä nämä ovatkin ne parhaat muistot myöhemmin, ei ne täydellisen poseeratut kuvat…