Aug
30
Haasteellista
by Sofia - in Random
Taas ollaan päästy perjantaihin saakka! Miten minusta tuntuukin, että olen jatkuvasti täällä toivottelemassa teille hyvää viikonloppua. Ennen toivotuksia kuitenkin vähän erilainen aihio tänään, nimittäin ihanan beyond tea time blogin Eirene antoi minulle haasteen vastata kymmeneen hänen esittämäänsä kysymykseen. Kuvituksena pieniä suloisuuksia elämästäni. Jotenkin tällä hetkellä vauva vaiheen selkeä taakse jääminen ja lasten kasvu aiheuttaa minussa selkeästi tunteita.
1. Mikä on uskaliainta mitä olet tehnyt?
En ole koskaan ollut kovin rohkea sanan yleisimmässä muodossa. En tykkää hurjista vuoristoradoista tai uskalla roikkua köyden päässä moottoriveneen perässä. Lukion jälkeen minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä ulkomaille tekemään mallintöitä. Useasti saatoin istua jo lentokentällä odottamassa koneen boardausta kun mallitoimistoni vasta soitti ja antoi osoitteen mihin määränpäässä mennä asumaan seuraaviksi kuukausiksi. Pyörin yksikseni Milanossa, Ateenassa, Kapkaupungissa ja Hampurissa ja nautin siitä suunnattomasti. Monen mielestä se ei ehkä kuulosta kovinkaan uskaliaalta, mutta juuri ja juuri parikymppiselle minulle se oli tietynlainen heittäytyminen.
2. Mitä haluaisit harrastaa?
Haaveilen aina välillä palaavani balettitunneille. Tanssin nuorena kymmenisen vuotta balettia ja vähän myöhemmin myös modernia ja karakteria. Tanssi oli valtavan suuri osa elämääni pitkään ja nautin edelleen musiikkiin heittäytymisestä. Nilkat ojentuvat vielä ja kärkkäreille nousu onnistuu, mutta ne jalkojen nostot, notkeus ja tasapaino…
Haluaisin myös harrastaa viinejä. Tietää niistä enemmän ja osata vielä enemmän. Rakastan asioita missä maut ja tuoksut yhdistyvät ja yhdessä muodostavat jotain vielä hienompaa. Viineissä olisi tekemistä vuosiksi.
3. Mikä on kannustavinta mitä sinulle on sanottu?
Olen saanut paljon kauniita ja kannustavia sanoja osakseni elämässä. Blogin pitämisessä yllätyksenä on tullut juuri kannustuksen määrä ja kauniit viestinne ja sähköpostit joita olen saanut ( yksi kirvoitti jopa liikutuksen kyyneleet). En kyllä osaa tässä kohtaa eritellä yhtä kannustavinta.
4. Mikä on ihanin kesämuistosi?
Muistikapasiteettini on täynnä ihania kesämuistoja joista yksi ei kyllä pääse ylitse muiden. Lapsuuden kesistä omien lasten kanssa vietettyihin kesiin saakka. Puhumattakaan niistä ihanista kesistä jossain lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa. Suurin osa muistoista sisältää kuitenkin yhteisen tekijän, ystävät ja perheen.
5. Millaista elämäsi oli viisi vuotta sitten?
Viisi vuotta sitten vilkuilin usein vasemmassa nimettömässäni kimaltelevaa uutta sormusta ja suunnittelin unelmieni häitä. Olin töissä ja haaveilin kuumeisesti lapsista. Elämä oli melko huoletonta, minulla oli paljon aikaa itselleni.
6. Entä millaiseksi kuvittelet elämäsi viiden vuoden kuluttua?
Ainakin varmasti jännitän koulua aloittelevien lapsieni puolesta ja ihmettelen miten nopeasti viisi vuotta on hurahtanut. Ehkäpä sitten palaan vielä noihin kymmenen vuoden takaisiin haaveisiini…
7. Mitä sinulla on liikaa?
Isoja lasisia astioita. Minulle on kertynyt melko paljon lasisia kupuja, korkeita lasisia karamellipurkkeja yms. Ne ovat aivan ihania, mutta vievät todella paljon tilaa. Koska ne eivät ole jatkuvassa käytössä, en ehkä haluaisi, että ne ovat aina esillä, mutta eivät ne kyllä mahdu kaappeihinkaan (korkeutensa vuoksi).
8. Mikä tai kuka fiktiivinen hahmo kuvaa sinua parhaiten?
Tähän kysymykseen valjastin vähän apujoukkoja, nimittäin ystäväni. Ykkös suosikiksi pääsi SATC sarjan Charlotte York-Goldenblatt jolla tuntuukin olevan jotain yhteistä kanssani, myös Bree Van der Kamp (Täydellisistä Naisista, hei kiva, eikös hän murhannut jonkun?), Barbie, Helinä Keiju, Maija Poppanen, Strawberry Shortcake ( Mansikka Marja) ja Martha Stewart saivat ääniä. (Yritin kyllä sanoa ystävälleni, ettei Martha Stewart ole fiktiivinen hahmo, mutta hän oli hieman eri mieltä asiasta.) Olisin kovasti halunnut keksiä tähän jonkun ihanan sarjakuvahahmon joka juo paljon kahvia, mutta sellaiset ovat usein kovin kyynisiä tyyppejä.
9. Mitä teet kun olet stressaantunut?
En ole kovinkaan stressaantuvaa tyyppiä. Otan elämän yleensä aika rennosti ja yritän elää hetkessä turhia murehtimatta. Jos jokin asia kuitenkin painaa mieltäni, kirjoitan päiväkirjaa. Kirjoitan sinne useimmiten kyllä haaveista ja ilon aiheista, mutta jotain kovin lohdullista ja puhdistavaa on nähdä omat huolet siirrettynä mustekynällä paperille. Usein niiden uudelleen lukeminen saa ne näkymään ihan uudessa valossa. Kuin auttaisi ystävää murheissaan, ulkopuolisena asiat tuntuvat hieman yksinkertaisemmilta.
10. Mikä tekee sinut onnelliseksi juuri nyt?
Onnelliseksi tekee ihan tavalliset arkiset asiat. Esimerkiksi eräänä keskiviikkoiltana kun ulkona satoi kaatamalla vettä, leivoimme tyttöjen kanssa pellavansiemensämpylöitä ja tein perus juuressosekeittoa. Hattara auttoi kattamaan pöydän ja sitten söimme koko perhe pöydän ääressä ihan tavallista illallista. Yritimme kysellä tytöiltä päivän kuulumisia, mutta he keksivät mielestään hauskan uuden leikin. Jos nostaa jalan pöydälle, niin pikkusisko matkii ja sitten vanhemmat komentavat. Molemmat tytöt kikattelivat itsensä kipeiksi ja aloittivat aina alusta. Tilanteessa ei ollut mitään sen ihmeellisempää (paitsi kaksi huonosti käyttäytyvää lasta ja se nyt ei ainakaan meillä ole niin kovin ihmeellistä), mutta tunsin itseni todella onnekkaaksi ja onnelliseksi juuri siinä hetkessä.
Onnelliseksi tekee myös suloiset pienet esineet ja asiat joita löytyy kodistamme mitä kummallisemmista paikoista. Esimerkiksi yöpöydälleni eksyy usein tyttöjen iltasatukirjojen lisäksi pieniä koruja tms., kumisaappaasta saattaa löytyä pikku Hello Kitty-figuriini tai hiuspinni. Jollain kummallisella tavalla ne konkretisoivat minulle sitä, että olen kahden pienen tytön äiti. Tässä taloudessa asuva toinen aikuinen ei ehkä koe näitä pieniä tyttöyden esiintymiä niinkään onnea tuottavina.
Kaksi lähimmistä ystävistäni muutti muutamia vuosia sitten samoihin aikoihin ulkomaille ja näen heitä nykyään ihan liian harvoin, vaikka treffaammekin aina voidessamme. Onnelliseksi tekee myös se, että yhtenä iltana mr. Latte tuli keittiöön kun laitoin illallista ja laski eteeni lentoliput Lontooseen ystäväni luokse viikonloppua viettämään. Onnelliseksi tekee siis rakkaat ystävät (ja tietenkin mies) ja heidän onnensa, saan nimittäin olla molempien näiden ystävieni kaasona ensi vuoden puolella.
Hui, tällainen haaste kohtasi siis minut. Ja eiköhän näiden haasteiden ideana ole sitten laittaa niitä eteenpäin kiertoon. Tämä haaste menee Citykids in Action blogin Evalle, Eloisat blogin Riikalle ja Lumo lifestylen Lumolle. Olen löytänyt nuo kaikki blogit omani kautta, kiitos kun olette kommentoineet ja löysin teidät sitä kautta ♥! Minun kysymykseni ovat seuraavanlaiset;
1. Mitä teet ensimmäiseksi aamulla?
2. Millainen musiikki nostattaa sinua?
3. Mikä on kaunein esineesi ja miksi se tuo sinulle iloa?
4. Minkä maan ruokakulttuuri kiehtoo sinua eniten?
5. Kuka on suosikki elokuvaohjaajasi?
6. Mikä kirja on vaikuttanut elämääsi?
7. Onko sinulla suosikkia kuuluisista taiteilijoista? Entäpä joku tuntemattomampi johon kannattaa mielestäsi tutustua?
8. Keräiletkö jotain?
9. Haluaisitko jakaa yhden ihanan lapsuusmuistosi?
10. Mikä sai sinut kirjoittamaan blogia?
Muistetaan kaikki, että blogini tarkoitus on olla ja tulee olemaan vain se maitovaahtokuorrutus elämän muiden asioiden päällä. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet iloiseksi, niin kuin minä tulen monista kauniista ja inspiroivista blogeista. Eräs kaverini sanoi kauniisti blogistani, että se on “kuin joku silittelisi hellästi päätäsi (vauvan kanssa) huonosti nukutun yön jälkeen“. Mielestäni se kuulosti ihanalta! Jos blogini jostain syystä aiheuttaa sinussa harmitusta tai ärtymystä, kannattaa ehkäpä kurkata muuta tarjontaa, onneksi erilaisia ja tyylisiä blogeja on hurjan monta.
Toivon sinulle satumaisen suloista ja maitovaahdon pehmeää viikonloppua!
Lattemamma ♥ ♥ ♥
Sun blogi on satumainen, kaunis ja aiheet hyviä. Juttuja lukiessa ja kauniita kuvia katsellessa pääsee pariksi minuutiksi ihan toiseen maailmaan… Älä välitä jos joku arvostelee, arvostelojoita tässä maailmassa riittää. Nauti kaikesta mitä olet onnistunut luomaan 🙂 Mukavaa viikonloppua!
E
Leva, kiitos aivan ihanasta kommentistasi ja kannustuksesta! Mukavaa viikonloppua sinnekin <3
Juuri näin! Kotiäitinä blogisi on pieni pakomatka arjen keskellä, jännityksellä aina odotan minne minut vietkään. Kiitos <3
Kiitos ihana Laura <3 olipas kauniisti sanottu!
Hei! Löysin ihanan blogisi vasta hetki sitten. Olen etsiskellyt tämän tyylisiä suomalaisia blogeja jo pitkään, mutta eipä tahdo löytyä! 🙂 Jään ilolla seuraamaan ja lisään blogisi blogini sivupalkkiin, kai se on ok? 🙂 Oikein mukavaa viikonloppua teidän perheelle! Tervetuloa blogiini vastavierailulle: http://kaunispienielama.blogspot.fi
T:Anne
Hei Anne! Lämpimästi tervetuloa lukemaan blogiani, kiva, että löysit tänne ja viihdyit! Ja tulen ehdottomasti vastavierailulle pikimmiten. Ihanaa viikonloppua sinnekin ja tietenkin saat lisätä sivupalkkiin, kiitos kovasti.
p.s. Haluaisitko muuten napata tästä haasteen mukaasi? 🙂
Voi että tämä blogi saa mut aina niin hyvälle tuulelle. 🙂
Olen parantumaton kauniiden turhakkeiden ystävä ja haaveilen aina kauniista lastenvaatteista, lastenjuhlista ja sisustusjutuista. Tuntuu, että omat kaverit eivät aina (ikinä) ymmärrä mun hömpötyksiä..joten tuntuu ihanalta lukea blogiasi, koska tulee sellainen tunne, että ihanaa joku muukin tajuaa… 🙂
Äh en nyt tiedä osasinko kirjoittaa ajatuksiani “paperille” , mutta toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitin. 🙂
Pauliina, kiitos ihanasta, ihanasta kommentistasi! Ja ymmärrän hyvin mitä tarkoitat tuolla, että kaverit ei ihan aina ymmärrä hömpötyksiä ;). Kiva kun käyt täällä <3
Niin kiva kun toteutit tämän haasteen! 🙂 Olen samaa mieltä tuon kaverisi kommentin kanssa, blogisi on suloinen ja inspiroiva hyvän mielen blogi, jota on ilo lukea (minunkin vaikka olen ihan eri elämäntilanteessa). 🙂 Kaikkiahan ei voi koskaan miellyttää, joten rohkaisisin sinua vain tekemään edelleen sitä mikä tuntuu oikealta ja hyvältä tämän bloginkin suhteen. 🙂 Lempeää ja lämmintä viikonloppua!
Eirene, kiitos tästä haasteesta, kysymyksesi olivat erinomaiset! Ja kiitos myös kannustuksesta. Kaipa se niin on, että jos ryhtyy kirjoittamaan blogia miettien liikaa, mitä muut siitä ajattelevat, syntyy vain epäaitoutta. Taidan olla tällainen hempeä satutäti 😉
Oi, kiitos kovasti ihanasta haasteesta, lupaan palata siihen pikimmiten, kunhan ehdin rauhassa istua ja miettiä!
Minä myös komppaan muita, blogisi on ihanan kaunis paikka, jossa on mukava levähtää kiireen keskellä ♥ Täällä tulee aina hyvälle tuulelle.
Ihanaa viikonloppua teille!
Kiitos Riikka ja kiva kun otit haasteen vastaan! Ihanaa viikonloppua sinnekin!
Hihii!
Muistan nuo puput! Raahasit niitä mukana vaaleahapsisen Corollen lisäksi joka paikkaan. Ja monet puiset hiuspinnit sekä soljet näyttävät tutuilta 🙂 Oletko itse säilönyt aarteita, vaiko teidän äiti? Huomasin aarteitteni vartijan, eli äidin hankkiutuneen melkein kaikesta ihanasta eroon. 🙁
Kiitos kun piristät arkea ihanalla blogillasi <3
HeidiKoo,
Voi apua, raahasin ainakin ihan varmasti tuota pienintä ja sitä Corollea. Corollekin on nykyään tyttöjen leikeissä ja ne kaikki vaatteet myös. Äiti on hyvin säilönyt kaikkea, jopa ne Babar ja Celeste hajuvedet ja saippuat yms. Paljon on kyllä meiltäkin laitettu eteenpäin, erityisesti Barbiet ja ponit, mutta mm. kaikki nuo kauniit puiset jutun ovat säästyneet. Kiitos Heidi ja ihana kun käyt <3
Ihana kirjoitus! Blogisi on aivan ihana; inspiroiva, kivasti kirjoitettu ja täynnä upeita kuvia ja ideoita ja reseptejä! 🙂 Löydettyäni blogisi mun aamu alkaa sillä, että istahdan kahvikuppi kädesssä lukemaan blogisi, ja toivon todellakin, että jaksat jatkaa tätä ihanaa blogia, jolla ilahdutat meitä <3 Kuten moni täällä on jo kirjoittanutkin, olet vain oma, suloinen itsesi ja kirjoitat juuri siten ja niistä asioista kuin miltä tuntuu 🙂 Mukavaa alkanutta viikkoa 🙂
Kaunis kiitos suloinen Ansku <3!
Hei älä koskaan ikinä muutu!
Olen monia blogeja lukiessani ihmetellyt lukijoiden kyynisyyttä,ilkeyttä,kateutta ja kommentteja.
On varmasti vaikea olla välittämättä,kun jakaa itsensä muun maailman kanssa.
Mikä ihmeen tarve erityisesti naisilla on arvostella,kadehtia ja dissata toisiaan?
Blogisi on ihana,hetken pako ja turvasatama hektisestä arjesta.
Täynnä kauniita asioita,tavaroita ja lapsia,herkullisia reseptejä ja ihastuttavia kuvia.
Säilytä oma ihanan herkkä ja kaunis tyylisi,maailma on tarpeeksi rujo ja ahdistava. Jos sitä haluaa,voi lukea Hesaria ja iltapäivälehtiä.
Vaikka tyylimme vaatteiden ja sisustuksen (meillä on vitivalkoinen,moderni koti vanhassa kerrostalossa) suhteen ei ole sama,nautin silti aivan suunnattomasti kirjoituksistasi ja kuvistasi.
Elämässä on muutakin,kuin ne asiat joista itse tykkää.
Se on rikkautta.
Jatka siis samaan malliin <3
Irina, kiitos ihanasta kommentistasi! Olen kanssasi niin samaa mieltä, muiden luomat kauniit asiat ja erilaisuusovat rikkaus tässä maailmassa. Tämä blogi on itsellenikin paikka johon en halua tuoda sitä kurjempaa puolta maailmasta laisinkaan.