Kiitokset vinkistä. Bonpoint on sen verran kallis mutta niin ihana merkki, että sitä on hyvä ostaa käytettynä. Itse olen myynyt sekä ostanut Helsingissä Little Copenhagenissa, sekä Töölössä että Annankadulla. Minäkin annan eteenpäin ystävieni lapsille meidän lasten pieniä vaatteita ja mitä ei mene heille, vien Pitäjänmäkeen Hope ry:lle. Hopeen maksan ihan vuosittaista jäsenmaksuakin, sen verran vaikuttunut olen heidän upeasta työstään lapsiperheiden hyväksi. Suomesta puuttuu tuollainen lastenvaatevuokraus, tai en ole huomannut. Sille varmasti olisi kysyntää. Reima kuulemma nyt testaa testiryhmäläisten kanssa lastenulkovaatteiden vuokrausta kuukausihinnalla. Siis Suomessa, Ruotsissa kuulemma toimii jo.

Ihana äiti sinulla! Pakkaushomma on kyllä niin rankkaa, että sen jälkeen on ansainnut hemmottelua. Minä aina vannoin jokaisen muuton jälkeen, ettei koskaan enää…Viime muutossa kyllä auttoi valtavasti, että oli muuttofirma palkattu itse muuttopäiväksi. Mutta onhan sitä työtä silti paljon. Ihanaa maaliskuuta ja innolla seurailen ”Laduree”-kodin valmistumista 🙂

Mulla on Katja ihan paras äiti kyllä! Eikä vaan siksi, että ostaa silloin tällöin jotain ihania aarteita minulle <3. Ja kiva tuo Reiman juttu! Tosin Suomessa mm. ulkovaatteen käyttö ja kulutus on sillä tasolla, että ne varmaan on vähän pakko hankkia itselle jos on päiväkoti-ikäisiä lapsia jos vuokraus edellyttää vaatteen palauttamista samassa kunnossa kun sen on saanut itselleen. Nuo ulkovaatteet nimittäin tuppaavat kulumaan niin kovasti toisin kuin Etelä-Euroopassa jossa niiden käyttö on kuitenkin melko vähäistä ( puistossa saatetaan olla tyyliin farkuissa/ vakosamettihousuissa ja toppatakissa noin yleisesti ja toppahousut tarvitaan sitten vaan kun lähdetään Alpeille lomailemaan). Täällä sitten taas moni varmaan mielellään vuokraisi juhlatakkia tai kenkiä jne. joilla Suomessa sitten puolestaan on vuosittain paljon vähemmän käyttöä.

Olipas mielenkiintoista luettavaa ‘preloved clotheseista’. Olen itse harmitellut mm.muutaman La Coqueta Kidsin vaatteen kohdalla, että niitä ei näillä leveyspiireillä löydä mistään second handina. Samalla harmittaa myös se, ettei niiden jälleenmyyntiarvon päällekään ymmärretä. Meiltä on jatkuvasti lähdössä kuopuksen jäljiltä vaatetta eteenpäin eikä aina ole helppoa miettiä, mikä olisi järkevin tapa toteuttaa se.

Täti Ruskea,
Itsekin olen monesti miettinyt kun jostain mallistosta vaikka on vähän jäänyt joku ihana vaate kaivelemaan, tai siitä on tullut lapsen suosikki ja sitä ei enää sitten löydy isommassa koossa, että olisi kiva kun voisi sitten jostain ostaa vaikka käytettynä. Teillä on sama juttu kun meillä, että klassiset mallit kun kestävät aikaa ja laadukkaat vaatteet käyttöä niin niitä voi hyvin ostaa käytettynä ja myydä sitten vielä eteenpäin. Toki teidän perheessä on niitä käyttäjiäkin omasta takaa. Meillä ei tosiaan mikään periydy pikkusiskolle koon puolesta. Tosin kohta ehkä jo toisin päin kun N huitelee jo pituussuunnassa hiljallee siskon ohi.
Itse järkkään kotona pari kertaa vuodessa lasten vaatteiden myyntipäivän johon kutsun muutaman ystävän joista tiedä, että heillä on sama makun ja pienempiä tyttöjä. Minulla on siis muutama ns. luotto-ostaja ( ihania ystäviäni) myös niiden muutaman luotto myyjän lisäksi jos näin voisi sanoa. Itse en yhtään jaksa semmoista julkista myyntihässäkkää joissa pitää varata, mitata jotain hihanpituuksia jne. Luotan siihen ostajana, että jos vaate on jäänyt omaa lastani isommalta pieneksi on se silloin varmasti meille tarpeeksi iso jne.
Sinäkin voisit ehkä käytettyjen vaatteiden osalta mainita instassa tai blogissasi, että jos joku on kiinnostunut teidän tyylistä niin sinulle voi laittaa suoraan viestiä. Miksi ei?