Nov
4
Marraskuulla on mielestäni aivan suotta kamalan huono maine Suomessa. Oletteko huomanneet, että se on lähes kautta linjan kaikkien inhokki kuukausi. Joten nyt etsimme yhdessä hyvät puolet marraskuusta, jotta tämä raukka ei joudu kärsimään huonosta maineestaan. Tässä minun ajatuksiani marraskuun parhaista puolista…
Marraskuussa kaikki jotka rakastavat joulua, voivat jo hiljalleen alkaa nauttia siitä, jotta sesonki olisi tarpeaksi pitkä. Voi ottaa sen lempi joulumukin aamukahville käyttöön vaivihkaa viimeistään kuun puolivälissä. Silloin voi ehkä jo siirtyä kuuntelemaan joulun soittolistaa ja hankkia ensimmäiset hyasintit tuomaan sitä odotuksen tuoksua. Voi myös ostaa ensimmäiset glögit kaupasta lämmittämään räntäsateessa kotiin kömmittyjen iltojen päätteeksi. Kausivalotkin on asiallista laittaa ikkunoihin ja pihapuihin koska ne tuovat tietenkin kovin iloa ja valoa myös naapureille pimeisiin aamuihin ja iltoihin. Myös joulukalenterit ilmestyvät kauppohin joten semmoisen voi hankkia kaappiin odottamaan ja sitä voi ihailla salaa silloin tällöin.
Marraskuussa kun kävelee kotiin iltaisin, näkee ihmisten koteihin kun ulkona on pimeää ja sisällä palaa valot. Minusta se on hurjan ihanaa! On kuin olisi Astrid Lindgrenin sadussa. Kaikki näyttää niin kodikkaalta ulkoa sisään päin katsottuna. Halutessaan voi keksiä kokonaisia tarinoita ja ihmiselämiä hahmoille ikkunoiden takana lämpöisissä asunnoissan, jotka tuskin vastaavat lainkaan todellisuutta. Se ei onnistu kesäisin kun illat ovat valoisia.
Marraskuussa kun juoksee iltalenkkiä tuulessa ja räntäsateessa tuntee itsensä erityisen reippaaksi. Ja miten ihanalta tuntuu liukua lenkin jälkeen kuumaan vaahtokylpyyn tai asettua lämpimän suihkun alle. Posket saavat ihan erilaisen punan kuin koskaan muulloin. Mutta marraskuussa ei myöskään tarvitse potea huonoa omaatuntoa jos ulkona on kylmä, pimeää & kurjaa ja tekee mieli jäädä sohvalle katselemaan Downton Abbeyn vanhoja jaksoja ties monennettako kertaa tai vanhoja lemppari leffoja. Voi hyvällä omalla tunnolla ottaa kirjan käteen ja käpertyä torkkupeiton alle ja karata johonkin kaukaiseen maailmaan. Kesällä tuntuu hölmöltä olla kotona jos ulkona on upea ilma mutta marraskuupa se onkin mitä parhain tekosyy. Jos on kuivaa ja aurinkoista, mutta kylmä, voi ulos pukea Uggit ilman sukkia. Ehkä ei niin tyylikkäät, mutta voi tuntea kuin kulkisi kadulla aamutossuissa. Vihdoin on taas ihan hyväksyttävää pukeutua kashmir verkkareihin ja esittää, että se on harkittu asu. Kun siihen lisää city lenkkarit, kauniin takin ja laukun niin on suorastaan muodin harjalla. Itse ostin itselleni marraskuun iloksi valkoisen neulepoolopaidan. “Winter whites” on mielestäni juurikin hyvä asu marraskuulle. Valkoista vaan päälle, ehkä yhdistettynä vaaleaan hiekkaan tai beigeen ja saa yllättää iloisesti kaikki mustiin pukeutuneet kaupungilla!
Marraskuussa voi vielä nauttia syksystä jos on syys-ihminen. On vesisadetta ja kurpitsoita ja maassa oranssit lehdet vielä hetken sateen liiskaamina märkinä kasoina jotka muistuttavat lapsuudesta. Mutta marraskuussa voi jo odottaa. Ja mikä onkaan sen ihanampaa kuin odotuksen kutkuttava tunne. Voi odottaa sitä hetkeä kun alkaa kodin jouluvalmistelut. Harrastuksissa harjoitellaan jo joulunäytöksiä varten. Voi suunnitella joulun kattausta ja miettiä joulun teemaa. Nimittäin kun joulukuu alkaa aina ihan yllättäen niin jos on käyttänyt marraskuun semmoiseen ihanaan henkiseen valmistautumiseen ja kaikki on suunniteltu valmiiksi ja sopivia lahjoja on jo miettinyt niin ei tarvitse sitten lainkaan stressaantua joulukuussa. Voi hyvissä ajoin varata jo joulusiivouksen jos sellaisen haluaisi vaikka tänä vuonna. Voi miettiä mistä hankkisi joulukukat ja millaiset haluaisi, jotta heti joulukuussa voi ilmoittaa floristille toiveensa ja ehkä mahdollisesti tänä vuonna jopa saada mitä haluaa. Joulukuun saapuessa vaihtaa vaan aamukahviin piparimausteen hunnuttamaan maitovaahtoa ja joulukranssin oveen ja toteaa, että olipas hyvä kun se ihana marraskuu oli tässä alla niin sain rauhassa suunnitella kaiken valmiiksi. Nyt voin vain nauttia joka hetkestä.
Tai jos oikein vihaa marraskuuta ja ehkä vähän kammoksuu joulunkin hehkuttamista, eikä löydä yllä olevista iloa elämäänsä niin marraskuulle on hyvä varata matka. Edes pieni kaupunkiloma jonnekin jossa ei vielä, tai koskaan, ole räntää. Meillä on ollut mieheni kanssa tapana matkustaa marraskuussa jonnekin ihan kahdestaan. Tai jos ei voi lähteä matkoille niin voisi ehkä varata itselleen ajan johonkin ihanaan spahan. Hemmotella itseään hoidoilla. Jos ei sekään ole mahdollista niin voisi ostaa jonkin erityisen hyvän teen jota voi juoda joka ilta nauttien. Miettiä jo kotimatkalla kuinka se aivan ihana kauniiseen rasiaan pakattu tee odottaa keittiön tasolla. Kun menen kotiin, laitan veden kiehumaan. Haudutan itselleni täydellisen kupin teetä ja annan sen hitaasti lämmittää kehoni ja mieleni. Marraskuun tee joka juodaan uuden lempituoksukynttilän äärellä. Sellaisen ei vielä jouluisen ja ei enää kesäisen tuoksuisen ihanan kynttilän. Niistä saa nauttia vain silloin ja se tekee marraskuusta aivan erityisen ihanan!
Mikä sinusta on marraskuussa parasta?
Lattemamma
p.s. Muistakaa heijastimet nyt kun tuli pimeää! Viime vuonna Claes Ohlssonilla oli ainakin ihania heijastin tupsuja jotka voi kiinnittää laukkuu tai takkiin. Kaverini vinkkasi niistä silloin ja harmittaa kun en hankkinut useampaa, mutta ehkä niitä taas saa. Tykkään kovasti!
Nov
1
Happy Birthday Lattemamma
by Sofia - in Random
It has been 7 years since I wrote my first blog post. Back then I talked about a child taking it´s first steps and learning on the way. And boy have I learned. At first I wrote 5 days a week and a post always came out in the mornings. I was still a stay at home mom as Bubble Gum was only a year old. I went back to work about a year later and still continued to write 5 days a week. If you write a blog or have ever tried, it actually takes a bit of effort and time as you have to take pictures, download them and then compose an actual post. But I loved it and still do. Then my kids got a bit older and did not have just one hobby. So I had to start giving a bit of my time to take them to theirs. I decided to post on Mondays, Wednesdays and Fridays. I still try to but sometimes it takes me weeks to compose a new post. I will try to do better this year. I noticed than when Instagram took over it sort of felt so much faster and easier to share new ideas there. But it is not the same thing. As I do love writing and sometimes I just feel like a caption is not enough. We need to share on a deeper level. I´m definitely not saying that my blog is a place where people necessarily come to read about something deep and meaningful but I hope you understand what I mean.
Throughout these seven years the blog has had a red string needled through all the posts that I have written here. I´m not sure if you have noticed it but it has always been there. It is what is in the core of my life philosophy. Kindness. I have been a not so secret advocate for kindness and I hope it has somehow rubbed off on you. I have very consciously kept this platform a lovely and sweet place. A few comments here and there throughout the years have tried to provoke a meaner stroke on my pages but I have taken my time and tried to answer them with a mental attitude of ” when they go low we go high”. And as I can surely count the negativity here with one hand, or at most two, I feel I, and you my readers, have accomplished our lovely space of kindness here. There is so much roughness in this world so we deserve a place of happy thoughts where holding hands with your child in the tram or getting your loved one a cup of coffee when they look tired can be considered a lovely thing and not corny or fake. I have found in you, my readers, a group of fellow ladies and perhaps a few gentlemen who share my view of hope that there is goodness around us. I have also found a group that are wise enough to know that a scented candle will not make this world a better place but it can make a moment better. Or that a few lines of happy thoughts read can take our mind of our worries. Make us forget for just one moment. And that is why I´m here. To bring a little reminder of the everyday wonder that is attainable to us all. To give you a place where people are kind and not attacking the way you choose to live. As a friend of mine once said and I may have quoted her here earlier ” Lattemamma is like someone caressing your hair when you are having a rough day”. I find it such a wonderful sentence. As it´s not even an adult hugging another but kind of like the feeling you get when you are a child and someone caresses your hair while you try to fall asleep. It melts your worries away and makes you feel good for moment, peaceful and calm. I hope you find that here. If it´s just good ideas for dinner or for clothes then that is just great too. I´m just glad you are still here. If you have followed me from the beginning I would love for you to let me know!
Thank you so so much for being here and sharing the journey of Lattemamma with me. She is quite a nice lady isn´t she? I wish I could be like her.
Sofia
p.s. I will be spending this birthday weekend working in Chicago but I will be sure to treat myself to a perfectly pink cupcake from Magnolia Bakery. I might even bring home a few on Sunday to treat those who share their precious time with the blog.
Oct
29
Halloween
by Sofia - in Party planning
Oletko valmis kauhujen juhlaan? Halloween on yksi niistä pyhistä jotka herättävät Suomalaisissa hyvinkin jakautuneita mielipiteitä koska se ei ole ollut osana kulttuuriamme kovinkaan pitkään, eikä siihen perinteisesti kuulu. Itse kuulun siihen porukkaan jotka oikeastaan tykkäävät viettää vähän kaikkia ” pyhiä” ja pienikin syy johonkin” juhlaan” on mielestäni hyvä syy toteuttaa jotain hauskaa tai erityistä. Halloween näkyy meillä lähinnä koristeluissa ja ehkäpä joissain aiheeseen liittyvissä leffoissa ( vaikka kauhuleffoja en katselekaan, se on genre joka ei ole ikinä minua saanut temmattua mukaansa). Tuon usein työmatkoilta Jenkeistä halloween karkkeja, erityisesti me pidämme vanhoista kunnon candy corn-karkeista ja laitan jonkun omaan tyyliinin sopivan halloween koristelun esille. Tänä vuonna, kun Hattara on nyt vihdoin saanut oman huoneen, hän halusi koristella sen Halloweenin kunniaksi. Itseasiassa hän on jo suunnitellut koristelut useammalle eri pyhälle, mikä on mielestäni ihana juttu. Menimme siis Hattaran kanssa hankkimaan hänelle uuteen huoneeseen halloween aiheista somistetta ja hän oli nähnyt Tigerissa sopivaa ” krääsää”. Sieltä löytyikin hämähäkin seittiä sun muuta ja vielä minullekin mieluisat valkoiset keraamiset kurpitsalyhdyt. Ne oli oikeastaan tarkoitettu ( lapsille) maalattaviksi, mutta minä pidän niistä erityisesti valkoisena. Lyhdyt ovat siis pienet, niihin menee juuri sopivasti tuikut sisälle. Koristelut säästetään nyt sitten ensi vuodelle joten joka vuosi ei tarvitse olla jotain uutta.
Kummituksia Purkan huoneessa. Nämä ovat Tokmannilta.
